Historia

Suomen Ringetteliitto perustettiin 5.5.1983

Suomen Ringetteliitto ry perustettiin 5.5.1983 Turussa. Yhteistyö Suomen Kaukalopalloliitto ry:n kanssa johti siihen, että Suomen Ringetteliitto ry päätettiin purkaa 29.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa. 1.1.2015 alkaen ringeten toiminta jatkui Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n (SKRL) alaisuudessa. Muutaman vuoden yhteiselon jälkeen lajit tulivat siihen lopputulemaan, että kummankin on parempi toimia omillaan. Näin ollen Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry päätettiin purkaa kesällä 2020 pidetyssä kevätkokouksessa. 1.1.2021 lähtien lajitoiminnot jatkuivat jälleen Suomen Ringetteliitto ry:n alaisuudessa.

Hallituksen puheenjohtajat:

Antti Simola 1983-1991
Paavo Häkkinen 1992-1995
Pauli Smolander 1996-1997
Markku Koli 1998-2000
Jarkko Hellsten 2001-2006
Kari Lahti 2007-2012
Olli-Pekka Lintula, SKRL 2012-2014
Olli Lehtonen, SKRL 2015
Ari Huttunen, SKRL 2016-2018
Tapio Sallinen, SKRL 2019
Markku Koli, SKRL 2019-2020, 2021-

Toiminnanjohtajat:

Seppo Helle, o.t.o 1983
Seppo Tuominen, o.t. o 1983-1984
Merja Hedman (vuoteen 1989 Liikanen) 1984-1999
Marja Miettinen, 1999-2005
Sari Honkalehto, 2005-2010
Salla Mäkelä, 2010-2012, SKRL 2013-2017
Markku Piiponniemi, SKRL 2017-2019
Anu Pitkänen, 2020-
 

Ringeten historia Suomessa

Alkuvaiheessa ringetteä pelattiin lähes yksinoikeudella Ontariossa, kunnes sana sen olemassaolosta levisi ympäri Kanadan. Pelin harrastus kasvoi nopeasti ja maakunnallisia ringettejärjestöjä perustettiin tasaiseen tahtiin.

Ringette Kanada perustettiin kansalliseksi ringeten keskusjärjestöksi vuonna 1974. Sen tehtävänä on näyttää suuntaa ja tarjota lajin jatkuvuutta ympäri Kanadan.
Vuonna 1979 Kanadassa oli noin 4500 harrastajaa ja tällä hetkellä luku on arviolta noin 30 000.

Ringeten alkuaikoina pelivauhti ja varusteet olivat kovin erilaiset.

 

Säännöt

Alkuperäiset ringeten säännöt tehtiin Ontariossa vuonna 1965. Alueellisten liittojen perustaminen synnytti tarvetta yhtenäisistä säännöistä. Nykyisin säännöt arvioidaan neljän vuoden välein.
Ringeten säännöissä on selvästi määritelty säännöt, jotka edellyttävät pelaajien syöttävän toiselle pelaajalle yli siniviivan. Säännöt kieltävät tahallisen vartalokontaktin. Sen lisäksi pelaajia on rajoitettu pelaamaan tietyillä alueilla, joiden ansiosta ei synny ruuhkia ja jotka lisäävät hyvää joukkuepeliä ja osallistumista. Ns. 30-sekunnin sääntö pitää pelin aktiivisena sen sijaan, että sitä yritettäisiin jäädyttää esim. joukkueen johtaessa ottelua. Laukaus vastustajan maalia kohden on tehtävä 30 sekunnin kuluessa siitä, kun joukkue on saanut renkaan hallinnan.
Maalivahdit on ringetessä suojattu hyvin, ei ainoastaan varusteilla, vaan myös sääntöjen avulla. Yksikään pelaaja ei ole oikeutettu menemään maalivahdin alueelle ja maila saa mennä sinne vain ilmatilassa laukauksen saattovaiheessa.

 

Ringette Suomessa

Tammikuun 23. päivä vuonna 1979 on koko suomalaisen ja eurooppalaisen ringeten historian alkupiste. Voimistelunopettaja, jääkiekkovalmentaja Juhani Wahlsten toi silloi turkulaisten tyttöjen jääkiekkoharjoituksiin uuden pelin - ringuetten. Myöhemmin suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui englanninkielinen muoto ringette.

Wahlsten järjesti jo talvella-79 kanadalaisten ringettevalmentajien Evelyn Watchonin ja Wendy Kingin matkan Turkuun perehdyttämään aloittelijat pelin salaisuuksiin. Uutuuteen aluksi varauksellisesti suhtautuneet tytöt innostuivat pian vauhdikkaasta ja nimenomaan tytöille ja naisille suunnitellusta pelistä. Heistä tuli Suomen ensimmäisiä ringetteläisiä - Turun Siniset.
Turun toiminnan laajenemisen rinnalla ringette levisi heti nykyäänkin merkittäviin ringettekeskuksiin: Naantaliin, Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Lahteen ja suur-Helsingin alueelle. Innostusta kasvatti kahden kanadalaisjoukkueen vierailu Suomessa jo vuodenvaihteessa 1979 - 80.

 

Turnauksista sarjoihin

Kevättalvella 1980 oli sitten mahdollisuus ensimmäiseen ringette-turnaukseen Uudessakaupungissa. Ensimmäinen Turku-turnaus järjestettiin 13.12.1980.

Vuonna 1981 perustettu Turun ringette ry sai tehtäväkseen Suomen suurimman ringettetapahtuman, Suomi-turnauksen. Vuosittain hiihtolomaviikkojen aikoihin pidettyyn turnaukseen kokoontuivat kaikki suomalaiset ringettejoukkueet. Ringetteläisten yhteistapaaminen korosti ringeten perusolemukseen kuuluvaa kaikkien yhteisen iloisen harrastamisen tavoitetta. Toisaalta Suomi-turnaus oli karsintatilaisuus keväisin Uudessakaupungissa järjestetylle huipputurnaukselle.

Vuoden 1985 Suomi-turnauksessa oli mukana satoja tyttöjä. Otteluita oli kahdella sisä- ja ulkojäällä yli sata. Ringetteharrastus oli nyt kasvanut niin laajaksi, ettei enää ollut mahdollista koota kaikkia ikäluokkia yhdellä kertaa mukaan.

Välillä pelattiin eri ikäluokkien SM-turnaukset eri paikkakunnilla, mutta kaudella 1987-1988 aloitettiin naisten valtakunnallinen SM-sarjatoiminta. Vuosien mittaan naisten kilpailutoiminnassa kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja toiseksi sarjaportaaksi, mutta 2008 lanseerattiin valtakunnallinen naisten Ykkössarja, jota on pelattu siitä lähtien. Alkuun Ykkössarja ja SM-sarja olivat täysin erilliset sarjat, mutta nopeasti siirryttiin siihen, että Ykkössarjasta on ollut mahdollista nousta SM-runkosarjaan. Peliformaatit ovat vuosien mittaan vaihdelleen turnauksesta sarjaan. Tällä hetkellä Ykkössarjan neljä-viisi parasta (joukkuemäärästä riippuen) pelaa SM-runkosarjan kahden heikoimman kanssa SM-karsintasarjaa, jonka päätteeksi pelattavissa nousukarsinnoissa (1vs4 ja 2vs3) ratkaistaan seuraavan kauden sarjanousijat.

 

Suomen Ringetteliitto perustettiin 1983

Laajeneva harrastus vaati valtakunnallista yhteistyötä. Lajin promoottorina toiminut Leijona-Seura ry oli levittänyt ringettesanomaa Suomessa, mutta oli aika perustaa lajille oma liitto.
Ringetteliitto perustettiin Turussa vuonna 1983. Mukana tilaisuudessa oli myös Kanadan ringetteliiton silloinen puheenjohtaja ja yhteyksiä Suomeen aktiivisesti rakentanut Barry Mattern.

 

Kansainvälinen Ringetteliitto (IRF) perustettiin 1986

Kansainvälinen Ringetteliitto perustettiin 1986 Suomessa. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli kanadalainen Betty Shields (1986-90), toinen Suomen Antti Simola (1990-94). Tämän jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet Carolyne Hudson (CA), Ralf Andersson (SE), Lucie Anne Ingoldsby (CA), David Mills (CA). Sini Forsblom toimi Kansainvälisen Ringetteliiton varapuheenjohtajana 2010-2013 ja puheenjohtajana 2013-2017. Vuodesta 2017 puheenjohtajana on toiminut kanadalainen Jane Casson.

 

MM-kisojen historiaa

Ensimmäiset MM-kisat pidettiin Gloucesterissa, Kanadassa 1990. Kisoissa oli mukana kolme maata (8 joukkuetta) Kanada, Suomi ja USA. Suomen sijoitus oli seitsemäs Kanadan joukkueiden jälkeen.

 

Toiset MM-kisat pidettiin Helsingissä, Suomessa 1992. Mukana oli Suomen lisäksi, kaksi joukkuetta Kanadasta, USA, Ranska, Ruotsi ja Venäjä. Suomi sijoittui kanadalaisten jälkeen pronssille.

 

Kolmannet MM-kisat pelattiin Minnesotassa, USA:ssa 1994. Kisoihin osallistui Suomen lisäksi Kaksi joukkuetta Kanadasta, USA, Ruotsi ja Venäjä. Suomi voitti kisoissa maailmanmestaruuden tehden samalla historiaa voittamalla kaikkien aikojen ensimmäisen joukkuepelien maailmanmestaruuden aikuisten sarjoissa.

Seuraavat MM-kisat olivat Tukholmassa, Ruotsissa 1996. Suomi sijoittui kisoissa hopealle hävittyään Kanadalle finaalissa jatkoajalla 5-6.


1998 MM-kisojen sijasta pelattiin viiden ottelun Euro Tour -kiertue. Vastakkain olivat Suomi ja Kanada ja ottelut pelattiin Turussa, Helsingissä, Göteborgissa Ruotsissa, Osnabrückissa Saksassa ja Colmarissa Ranskassa. Suomi voitti ottelusarjan voitoin 3-2.

 

Marraskuussa 2000 Suomessa pelattiin jälleen maailman parasta ringetteä. Suomi ja Kanada kohtasivat kaksiosaisessa MM-finaalissa 15.11. Lahdessa ja 18.11. Espoossa. Suomi voitti ensimmäisen kohtaamisen 5-4. Maailmanmestaruuden Suomen maajoukkue sinetöi pelaamalla tasapelin 5-5 toisessa MM-finaalissa. Näin Suomi oli maailmanmestari yhteispistein 3-1. 
Pronssiottelussa USA kukisti Ruotsin 9-0.

 

MM-kisat 2004 pelattiin Tukholmassa marraskuussa; Suomi voitti maailmanmestaruuden lyömällä Kanadan finaalissa 9-3. USA ja Ruotsi olivat kisojen kolmas ja neljäs.

 

2007 Kanadan Ottawassa pelattiin maailmanmestaruudesta seuraavan kerran. Tiukkaakin tiukemmaksi venynyt ringeten MM-finaali ratkesi vasta jatkoajalla Suomen voittoon Kanadasta maalein 5-4. Jännittävän ottelun ratkaisijaksi nousi Anne Pohjola, joka vastasi Suomen voittomaalista. Maailmanmestaruus oli Suomelle neljäs.

Ruotsin maajoukkue teki maansa ringettehistoriaa kukistamalla pronssiottelussa USA:n ja niiaamalla itselleen maan ensimmäisen ringeten arvokisamitalin. Suomalaisen seurajoukkueen VG-62 Naantalin päävalmentajan Tuomas Kallion ensimmäistä kertaa luotsaama Ruotsin maajoukkue oli finaalin tavoin jatkoajalle menneessä ottelussa maalin mitan parempi. Ottelu päättyi lukemin 10-9.

 

2010 Suomi voitti viidennen maailmanmestaruuden Tampereella järjestetyissä kisoissa. Maailmanmestaruus pelattiin paras kolmesta. Toista finaalipeliä oli saapunut katsomaan lähes 4 000 katsojaa. Lipunmyynnissä saavutettiin kaikkien aikojen ennätys ringeten saralla Suomessa, lippuja myytiin kaikkiaan 3 863 kappaletta.

Suomi voitti viidennen maailmanmestaruuden ja samalla maajoukkueen pitkäaikainen luottopelaaja Petra Ojaranta teki ringettehistoriaa saavuttaen ensimmäisenä ringettepelaajana viisi maailmanmestaruutta. 

 

Vuodenvaihteessa 2013-2014 pelattiin MM-pokaalista lajin synnyinkaupungissa North Bayssä Kanadassa. Suomi otti kuudennen maailmanmestaruuden suoraan kahden ottelun voitoilla.

 

Vuodenvaihtessa 2015-2016 pelattiin Suomessa, Helsingin jäähallissa. Kotijoukkue ja hallitseva maailmanmestari oli tyly emäntä ja vierasjoukkue Kanada kaatui jälleen suoraan kahdessa ottelussa. Seitsemäs maailmanmestaruus tuli otteluvoitoin 8-2 ja 13-0.

 

Vuoden 2017 kisat pelattiin Kanadan Mississaugassa. Jälleen mestaruus ratkesi vain kahden ottelun jälkeen. Suomen voittolukemat 7-4 ja 11-5. Mestaruus oli Suomelle jo kahdeksas.

 

2019 pelattiin Kanadan Burnabyssä. Suomi otti 9. mestaruuden kahdella voitolla.