Eeva Tanttu / KaPa-51
Kuva: Eeva Tantun kotialbumi.
Kangasniemi on pieni paikkakunta Etelä-Savossa, jossa tahdotaan pelata ringetteä. Helppoa se ei aina ole ollut eikä ole edelleenkään, mutta niin sitä yhä edelleen vaan pienemmät ja nuoremmat joukkueet lähtevät pelaamaan Etelä-Suomen aluesarjaa, kun omalla alueellamme Itä-Suomessa ei ole tarjota riittävästi pelejä tai vastustajia.
Olen aikoinaan pelannut Tikkakosken Tikassa ja tuolloin Tikka pelasi kahta eri aluesarjaa, muistaakseni Häme-Pohjanmaan ja Itä-Suomen aluesarjaa, ja asia jäi mieleeni kytemään. Kun sitten myöhemmin palasin Kangasniemelle valmennustehtäviin, ja olimme valmennettavieni kanssa jo useamman vuoden ajan tahkonnut muutaman joukkueen Itä-Suomen aluesarjaa, pelaaminen samoja vastustajia vastaan alkoi tuntua tylsältä. Tuolloin aloimme tosissamme pohtimaan mahdollisuutta lähteä pelaamaan jotain muutakin sarjaa kuin omaamme. Kaudelle 2014–2015 ensimmäinen joukkueemme siirtyi pelaamaan Häme-Pohjanmaan D-sarjaa. Seuraava joukkue seurasi perässä kaudelle 2015–2016. Kaudelle 2017–2018 haimme lupaa osallistua Etelä-Suomen aluesarjaan ihan käytännön syiden kannalta. Nyt on menossa jo viides joukkue, joka pelaa pelejä Itä-Suomessa ja sen lisäksi toista sarjaa, ja nykyään Etelä-Suomen aluesarjassa. Tätä päätöstä emme ole katuneet, ja liikkuminen pois omalta alueelta on ollut paras ratkaisu meidän seurallemme. Toiminta on pysynyt riittävän haastavana, kiinnostavana ja motivoivana, kun pelaajille voidaan tarjota kauden aikana paljon pelejä ja erilaisia vastuksia. Samalla kun olemme päässeet seuraamaan eri seurojen toimintaa, olemme pystyneet kehittämään myös omaa toimintaamme. Ja vuosien aikana meidän pienestä seurastamme on myös löytynyt huikean lahjakkaita pelaajia.
Etelä-Suomen aluesarjassa pelaamisessa on ollut paljon hyvää, mutta pitkät matkat ja isot kustannukset aiheuttavat välillä hieman haastetta. Joskus pelireissuille lähdöt ovat hyvin varhain aamulla, kun taas toisinaan palaillaan peleistä kotiin 8–10-vuotiaiden kanssa sunnuntaina ilta yhdentoista jälkeen. Tämä laittaa välillä aikuiset pohtimaan, onko tässä mitään järkeä. Perheet ja nuoret joutuvat miettimään kuinka koulu suoritetaan kunnialla, kun viikonloput vietetään usein bussissa, jossa ei välttämättä lukurauhaa ole. Toki lapset ja nuoret pelurit nauttivat myös pitkistä pelireissuista, ja bussissa on ilo irti joka ikinen kerta niin peleihin mennessä kuin tullessa. Ringettepolun edetessä kilpasarjavaiheeseen kuvioon mukaan tulevat myös yön yli -reissut. Nämä yhteiset pitkät reissut luovat mitä parhainta joukkuehenkeä, mutta toki niissä on myös haasteensa.
KaPan C- ja D-ikäisten tyttöjen mielestä parasta pelireissuissa on yhteinen aika joukkueen kanssa ja yhdessä pelaaminen. Bussimatkalla parasta on musiikin kuuntelu ja kavereiden kanssa oleminen. Mahdollisuuksien mukaan useammat eri joukkueet kulkevat samalla bussilla, kun aikataulut osuvat kohdilleen. Näistä aikataulusuunnitteluista isot kiitokset sarjapäälliköille ja jojoille – niin omille kuin vieraille. Turvalliseen kulkemiseen ja kauden läpiviemiseen yleensä tarvitaan myös sponsoreita ja paljon muita arvokkaita taustatekijöitä.
Uskon, että bussimatkat ja muut reissut säilyvät ikuisesti myös jo uransa päättäneiden toimihenkilöiden muistoissa. Kaikki me olemme yhdessä tehneet upeaa työtä kangasniemeläisen ringeten eteen, vaikka se välillä paljon voimavaroja viekin. Jatkossakin on tärkeää lähteä rohkeasti muualle pelaamaan, jotta laji säilyy meillä Kangasniemellä.
Tällä kirjoituksella haluaisin myös muistuttaa, että täältä on yhtä pitkä matka muille halleille kuin niiltä meille. Loikka toisille alueille antoi seurallemme näkyvyyttä ringetteyhteisössä, ja uskoisin, että ainakin vanhemmat joukkueet jo hyvin tietävät, missä Kangasniemi on, emmekä lopulta ole niin kaukana kuin ehkä luullaan. Kiitos silloiselle Häme-Pohjanmaalle ja Etelä-Suomelle, että avasitte ovenne meille. Näin olemme saaneet kokea ikimuistoisia hetkiä ringeten parissa, uusia ystäviä ja tuttuja unohtumatta. Omia juuriakaan ei toki unohdeta: Olemme kaikkien näiden vuosien ajan olleet koko ajan edelleen mukana myös oman alueemme toiminnassa ja osallistuneet pelitapahtumiin.
Eeva Tanttu, valmentaja, KaPa-51
